Mitähän sitä taas.

On jotenkin ollut tyhjä olo, en oikein tiedä miksi minulla tällainen olo on ollut, mutta jotenkin en ole saanut otetta mistään. Minusta on tuntunut että kuulen, mutta en ymmärrä, minusta on tuntunu että näen, mutta en ymmärrä.

Toivottavasti tämä on ohimenevä vaihe ja että maailma palautuu ennalleen.

Omituisia ajatuksia pyörii päässä pitkin päivää samalla, kun lueskelee koulujuttuja.

Joskus saa langan päästä kiinni, joskus ei.

Isku vasten kasvoja

Heräät uuteen päivään ja luet päivän lööppejä.

Asiaa ei ole edes tutkittu loppuun, asia on vääristelty lehteen. Ja kaikki käännetään siten, että olisit tehnyt virheen.

Et voi tehdä mitään. Olet lamaantunut. Tiedät, ettei asia ole niin ja menet lukemaan ihmisten kommentteja kyseiseen uutiseen. Raivostut, petyt. Haluaisit kirjoittaa ettei asia ole näin. Pidät vihan sisälläsi ja nielet ylpeytesi. Et voi tehdä mitään, et mitään ennenkuin asia on oikeasti loppuun käsitelty. Sitten vasta, voit kertoa kaiken, niinkuin se oikeasti oli.

Maanantai, mikä ihana tekosyy.

Aamu alkoi tänään site, että heräsin poikkeuksellisesti 7:45 kun toinen puolisko lähti töihin yhdeksäksi. Minä jäin kesälomalaisena kotiin ja hetken ympyrää pyörittyäni laitoin kaksi koneellisra pyykkiä ja tiskikoneen käyntiin. Koin tämän niin suureksi saavutukseksi, että luoasin ensin levätä ja vasta sitten lähteä lenkille. Huomasin katsovani Netflixistä leffaa ja aurinkokin oli piilotettu verhojen taakse. Ensin soitti anoppi ja hänen kanssa sovittiin tapaaminen loppuviikoksi ja puhelun loputtua huomasin ystäväni laittaneen viestin missä pyysi minua lenkille...juuri nyt. Innoissani en malttanut edes laittaa viestiä takaisin, vaan soitin koska pelkäsin ystäväni ehtineen jo lenkille. Näin ei onneksi ollut js kävelimmekin tunnin ja hetken seurasimme sivusilmällä pesäpalloa (livenä..hyvän matkan päästä) ja tiedättekö sen tunteen, kun vielä ei halua kotiin? Tänään tuli juuri se tunne. Ja olen huomannut että tämän saman ystävän kanssa minulle tulee samanlainen tunne (älä mene/en halua mennä vielä) Ilokseni kuulin sanan jäätelö ja sit se oli menoa. Ostimme jäätelöt ja menimme torille niitä syömään ja nauttimaan päivästä. Molemmilla lenkkivaatteet päällä ja jäätelöt kourassa.

se tunne, kun saat olla juuri sinä, ilman mitään esittämisiä <3

Mulla on vihdoin rauha. Tiedän mikä on minun osuuteni. Tiedän millä pohjalla seison ja tiedän kehen minä luotan.
Hääjuhlat oli ja kaikki rakkaat olivat paikalla. Iso kiitos rakkaalle ystävälle joka auttoi kipeänä tätä panikoivaa morsianta. tämä ystävä ansaitsisi itselleen jopa oman liputuspäivän...tai nimikkokakun. Ihan mitä tahansa. Hänen kanssa tunnen voivani olla täysin oma itseni, ei tarvitse miettiä sanooko kuinka tyhmiä asioita kun tietää toisen olevan yhtä omituisen huumorin omaava ihminen. Tämä minulle iski kirkkaasti mieleen lukion kokouksessa. Olin kyllä asiasta ollut aina tietoinen, mutta minusta tuntui että asiat tuli entistä todellisemmaksi. Olin ahdistunut ja mietin miksi edes tulin ja tämä ystävä joka oli mukana oli minulle kuin aurinko joka valaisi koko paikan. Luotan häneen täysin ja tekisin mitä tahansa hänen puolestaan. Toivon vain että voin olla hänelle yhtä suuri tuki, kuin hän on ollut minulle.

En aina sano asioita ääneen...ja saatan joskus vaikuttaa siltä että en kuuntele. Mutta minä kuuntelen ja minä muistan <3

yksin yhdessä

Joskus asiat eivät mene kuten haluat. On onnellisia päiviä ja on vähemmän onnellisia päiviä. Jokainen päivä on kuitenkin yhtä arvokas vaikka ei aina siltä tuntuisikaan.
Elämä heittelee joskus kummallisesti. Joudut pohtia suuriakin asioita lapsesta lähtien. Perheesi voi olla suurin kannustajasi tai lyttääjäsi. Kumpaan sinun perheesi kuuluu? Jos teet virheen niin lohdutetaanko sua vai naljaillaanko sulle? Ystävät voi valita perhettä ei.

neulontaa ja virkkausta ja aivoja

Tuossa oikeastaan minun viimeaikainen toimintani. Mitään muuta en ole tehnyt kuin opetellut paniikissa kouluun basaaliganglioita..aktiopotentoaali. 1a-afferentti ja efferentti asioita. unohtamatta mieltä ylentäviä raportteja ja anatomian perusteita. Hetkeksi sain rentouduttua ja tuli käytyä kaupungilla shoppailemssa uusia tusseja ja muita hyödyllisiä asioita. Pipareita leivoin sunnuntaina ja samalla opettelin aivohermoja..mitä tästä oikein tulee? Josko tuleva viikko olisi selkeämpi kuin edeltäjänsä.

Onko tässä mitään järkeä?

Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, älä sano mitään.