no onnea sit vaan

Sain tietää et veli on menny naimisiin.
Ei siinä mitää, olisi ollut kiva tietää siitä muutenkin, kuin facebookin välityksellä...ja siten että se on sinne vain ilmoittanut että juhlat on siellä ja siellä ja nyt ollaa naimisis. En minä niiltä nyt mitää suuria häitä odottanutkaan, mutta eniten veikkaan että tässä on joku vähä ei niin rehellinen juttu menossa, että siksi on pitänyt mennä naimisiin. En tiedä.. tosin ei kyllä kiinostakaan.. kerta ei ole mitään ilmoittanu noin muuten edes siskoilleen.

noh, muuten oli kiva päivä, ystävän kans käytiin kaupungilla ja pikkasen ostoksia tarttui mukaan, oli kyllä kaunis päivä.. pitääkin kaivaa aurinkolasit jostain nurkasta, eihän tuolla muuten enään näe mitään.

Mikä vitun VHS?

Tuohon kommenttiin havahduin tänään töissä. Luulin aluksi, että kyseessä oli vitsi ja minua rupesi hieman naurattamaan kyseinen kommentti. Hymyni kuitenkin hyytyi siinä vaiheessa, kun kaksi muuta (about 6lk tai 7lk) poikaa huusi kuorossa samaa asiaa. Kovasti päivittelivät, että mikä kyseinen kapistus on, mitä sillä voi kuvata, miksi se on niin massiivinen ja mihin sitä käytetään.

Tässä kohtaa minä järkytyin.

Legenda

Mieleeni tuli muistot ajoilta, jolloin katselin Disneyn piirettyjä kyseisellä kasetilla, nauhoitin elokuvia ja tv-sarjoja, sain Keanu Reevesin leffan vhs:nä joululahjaksi. Upeita muistoja. Kävin noi kaikki mielessäni läpi ja en kyllä osaa sanoa miltä kasvoni tuona hetkenä näytti. Veikkaan että puhdas järkytys ja epäusko, tunsin itseni vanhaksi ja samalla minun teki mieli mennä ojentamaan kyseisiä tulevaisuuden ihmeitä elämän realiteeteista.

Missä vaiheessa minä itse tipun teknologian kehityksen vauhdista. Olen jo ihmetellyt Ebook:eja, kannettavia elokuvateattereita (vähän niinkuin minikokoinen läppäri, muttei kuitenkaan ja pyörittää pelkästään elokuvia) ja muita yhtä ihmeellisiä laitteita. Kovasti yritän pysyä mukana kuvioissa ja olla kehityksessä mukana, mutta maailmaan tuodaan jatkuvasti uusia koneita ja erilaisia vempaimia, ettei niitä kaikkia pysty oppimaan.

Pitäkää varanne, maailma muuttuu...

Kauneus on katoavaista

Minua on jo pitkään ihmetyttänyt eräs asia.
Jos kaupunki keksii vihdoin jotain nättiä ja kaunista koristamaan katukuvaa, niin alle viikossa kaikki uudistukset on törhitty tavalla tai toisella.
Otetaan esimerkiksi kävelykatua koristavat suuret lumiveistokset. Ensimmäisenä päivänä ne oli todella nätit, vaikka eivät ne nyt loppupeleissä niin ihmeellisiä olleetkaan. Ajatus oli se tärkein, ihmisillä oli hauskaa tehdä lumiveistoksia, ja katukuva sai uuden ilmeen. Muutama päivä myöhemmin kävelin kävelykatua pitkin ja johan ensimmäisiin veistoksiin oli kaiverrettu omia mietelauseita, joitain oli suoranaisesti rikottu ja joihinkin oli omalla kusella kirjoitettu nimi..tai ainakin yritetty. Miksi niitä piti hajottaa ja rikkoa?
Onko ihmiset niin kateellisia, että hetikun ei itse ole päässyt mukaan, niin toisten luomukset pitää pilata.
Eniten minua ärsytti, kun noita asioita miettiessäni näin, että sellainen about +30v nainen kävelytti koiraansa keskustassa ja antoi tämän kusta jokaisen lumiveistoksen juurelle. Eikö se nainen häpeä? Eikä sitä koiraansa voi missään muualla ulkoiluttaa, kuin kaupungin keskustassa?..
Kauneus on todellakin katoavaista, kun minkään mikä on vähäänkään kaunista, ei anneta olla rauhassa.
Joku roti tähänkin toimintaan...

Tästä se lähtee

Olen jo pitkään miettinyt blogin kirjoittamista, mutta se on aina enemmän tai vähemmän jäänyt.
Nyt yritän ihan uudella innolla jatkaa tätä kirjoittamista, enimmäkseen ihan omaksi ilokseni.
En kirjoita nyt kovinkaan kummosia asioita, mutta ehkä tulevina päivinä kirjoitan vähän enemmän minulle läheisistä asioista.