31. toukokuuta 2011

Unelmia, kukkia ja kissoja

Kuluva viikko on ollut todella utopistinen.
Sain uuden työsopimuksen, vakituisen sellaisen (kiitos kiitos) ja vieläpä pienen pienen palkankorotuksen.
Olen myös saanut tietooni, että tulevat perheenlisäykset tulevat jo muutaman viikon päästä, joten raapimispuu on jo hommattu olohuoneeseen nököttämään. Vielä puuttuu vessat yms. mutta ne kyllä kerkee hommata myöhemminkin.
Parvekkeen kukitus ei ole edistynyt jatatuksesta tekemiseen. Syynä on se, että etsin niitä perinteisiä parveke-ruukkuja, jotka laitetaan roikkumaan tuohon parvekkeen tankoa tms. muuta kohtaa vasten. Niitä ei sitten ole löytynyt mistään, ei edes kyseisestä kaupasta, josta luusisi niitä saavan. Alan olemaan kohta epätoivoinen asian suhteen.En tiedä pitäisikö minun sitten mennä kyseisiä ruukkuja etsimään puutarhamyymälöistä, mutta olen yrittänyt näin ensiksi koluta kaikki perinteiset kaupat läpi, josko niissä olisi.. .mut eih.
Noh.. josko ne löytyisi ensiviikolla?.. ehkä.. ehkä ei...

Odotan tulevia kissoja niin innolla, etten osaa mitään muuta ajatellakaan. Haluan kisut tänne ja heti jotta pääsen hellimään ja rakastamaan niitä koko sydämestäni. Olen odottanut lemmikin hommaamista niin kauan, että tämä tuntuu jopa hieman pelottavalta, kun viimeinkin unelmat toteutuvat.
Pikkuhiljaa on palaset loksahtanut paikoilleen ja minulla on työ, kohta lemmikit ja ihana mies tukena ja turvana. Minulta ei tunnu puuttuvan mitään tällähetkellä.
Ystäväni tietää minun olevan hieman masistelevaa tyyppiä, tai ei välttämättä sanan virallisessa merkityksessä, mutta sellaisessa että tuppaan stressaamaan asioista hyvin pitkään, hyvin kauan ja hyvin useasti. Olen yrittänyt opetella stressittömämpää elämäntapaa ja oikeastaan yritän ottaa miehestäni mallia.. hän on rentouden perikuva.

Mutta kaikki aikanaan ja pienillä elämän muutoksilla eteenpäin.
Tällähetkellä minulla ei kyllä ole yhtään stressin aihetta.. tai noh.. ei mitään suurta ja mullistavaa..
ihanaa olla rennosti...

19. toukokuuta 2011

Heippa kissa

Noni, innostuin eilen taas neulomaan pehmolelua, mietin pitkään mitä yrittäisin tälläkertaa.. onhan minulla tuollainen kirja missä on ohjeita erilaisille pehmoleluille.
Yhtä pehmolelun ohjetta en ole löytänyt, vaikka olen kuinka yrittänyt etsiä...nimittäin Hello Kitty:n ohjetta.
Noh, en jaksanut jäädä murehtimaan ettei ohjeita ole tarjolla, joten aloitin vaan neulomaan ja katsoin mihin tulokseen päädytään..

tässä siis, ilman minkäänlaista ohjetta.. Hello kitty :)

17. toukokuuta 2011

Tiistai, mikä ihana tekosyy.

Minulla on ollut ihan ihmeellinen viikko.
Viimeviikolla minulla oli 6 päivää 7:stä töitä, mikä oli ihan jees, koko viikko meni ihan hujauksessa.
Kun olin töistä päässyt kotiin, pyrin siivoamaan, pesemään pyykit, tiskaamaan, yms yms. Kulutin itseäni yllättävän paljon tuon viikon aikana. En edes tajua kuinka olinkaan niin väsynyt moisista perus askareista.
Taitaa olla vaan jotain väsymystä ilmassa, en muutakaan syytä keksi..tai sitten olen vain laiska ja pienimmätkin askareet tuntuu suurtakin suuremmalta.
Osittain tuo MM lätkän jännitys saattoi viedä energiaa, niin siksi saatoin myös olla hieman poissaoleva.
Ainakin myö voitettiin, jokaiselle ja jokapaikassa olen asiaa hehkuttanut ja piti tietenkin ystäville viestiäkin laittaa voitin kunniaksi (kiitos ja anteeks).

Nyt on kuitenkin uusi viikko ja uudet asiat.
Eilenä tuli nukuttua 10h putkeen, nähtävästi oli univelkaa kerääntyny, mut enivei sainpahan unta. Basilika ei ole juurikaan kasvanut ja alan pikkuhiljaa pelkäämään, että olen kuitenkin tehnyt jotain väärin sen suhteen. Se ei vaan tunnu kasvavan vaikka kuinka hellin ja hoivaan. En ole edes liikaa kastellut, olen tarkkaillut että se saa aurinkoa ja raitista ilmaa.. noh. Toivottavasti tuo on vain hetkellinen kasvun hidastuminen ja se siitä sitten lähtisi taas porskuttamaan. :)

NYt jatkan pyykkien pesemistä, tai noh konehan sen työn tekee.. minä vaan heitän ne kuivumaan.. kuten normaalistikin.

Ihme ja kumma mua silti väsyttää

2. toukokuuta 2011

Pahaa maailmaa pakoon.

On taas aikaa mennyt, edellisestä kirjoituksesta. Toivon todella, ettei tämäkin kirjoittelu jää unholaan... pakko skarpata nyt vähäsen.

Tosiaan viikonloppuna oli siskon muksun ristiäiset. Todella kauniin nimen tyttö saikin, en rupea sitä tässä kertomaan, mutta ystäville on tullut asia kerrottua viimeistään silloin, kun heidät näkee.
Juhlat oli ihan ok. Eräs sukulainen, johon en vapaaehtoisesti ole pitänyt yhteyttä oli sielä kanssa ja näki selvästi, että se jatkuvasti seurasi minua ja yritti tulla kuuntelemaan mitä minä puhun kenenkin kanssa. Niin ja se jatkuva virnistys kokoajan.. hyi hitto.

Tänään maanantaina oli sellainen päivä töissä, että olisin voinut jättää väliin.
Ensimmäiseksi töissä sain tietää, että mysteeri shopperi oli antanut minulle ihan paskat arvosanat, kun oli tuolla töissä käynyt 18.2. Harmitti ihan hirveesti, koska nyt minun takiani työpisteeni arvosana laski, kuin lehmänhäntä.
En oikeastaan tuosta tiedotuksesta päässyt yli kokopäivänä. Sekoilin rahapisteessä, jouduin tekemään palautuksia jatkvasti, jonot kavoivat, en tienyt oikein mistä puhutaan, en ehtinyt laittaa lappuja paikoilleen, varastossa taisi mennä vituiksi monikin juttu ja toivon etten saa suurempai huutoja siitä. Olin sielä kyllä ekaa kertaa, mutta yhdessä vaiheessa tuli jo sellainen olo etten todellakaan tajunut mitä minulle puhuttiin.
Kuulin kyllä mitä sanottiin, mutten ymmärtänyt. Siinä sitten tyhmänä seison ja kysyn heti uudestaan "ai mitä.." kyllä se varaston pomokin jo alkoi näyttämään kyllästyneeltä, mutta kohteliaasti yritti näyttää normaalista.

Niin ja viemärit on kotona tukkeessa, siis keittiöstä. En tiedä miten ne yhtäkkiä nyt ovat tukkeeseen mennyt, muttei parin päivän karhupunpun näyttökään auttanut. Ostin sit ainehia kaupasta, josko se sillä sitte aukeaisi..jookosta.
Niin ja sit esim tulevista työvuoroista, jokainen joka on kysynyt olen tänään antanut ihan ihmeellisiä vastauksia ja vasta kotiin tultuani tajusin puhuneeni ihan omituisia. Jos työntekijät eivät luule minun olleeni aineessa, niin ihmettelen suuresti..itsekin jo kotona mietin että mikä vittu siinä voi olla, että kaikki menee pieleen

Mutta ainakin Basilika alkaa kasvamaan, pelkäsin jo että tämäkään ei onnistu, mutta pienet versot on jo tulleet esiin :)
Basilika